Siirry pääsisältöön

30x30: 8.päivä (paluu menneeseen)

Myönnetään: piti minunkin käydä kirjakaupassa. Näytelmäkäsikirjoitus Harry Potterin uusista seikkailuista ei ole saavuttanut huippusuosiota, mitä nyt vähän olen aiheesta lukenut. Potterit kuitenkin kuuluivat varhaianuoruuteeni niin voimakkaasti, että halusin tutustua myös tähän teokseen. Olen lukenut Kirottua lasta nyt 130 sivun verran.

On tietenkin myönnettävä, että kun kuvailevuus puuttuu, katoaa Pottereista ja Jaana Kapari-Jatan käännöksestä jotakin olennaista. Toisaalta näytelmää ei ole tarkoitettu luettavaksi romaanina, ja se on hyvä muistaa. Tämä kuuluu eri genreen ja on tehty ennen kaikkea katsottavaksi.

Harryn ja Albuksen isä-poikasuhde on tullut esiin varsin kivuliaana ja tarinan kannalta merkityksellisenä. Minulla on aavistus siitä, mihin teoksessa kenties päädytään. Mistään iloisesta näytelmästä tässäkään ei ole kyse. Puolet minusta toivoo, että olisin jättänyt Potter-kokemukseni viimeiseen romaaniin, sillä Voldemortin maailmaan ei tee mieli palata. Tarvitseeko pahaa herättää henkiin yhä uudestaan ja uudestaan? Milloin mennään mauttoman ja kuluneen puolelle?

Vielä illan päätteeksi olen aikonut lykea vähän Nora Websteriä. Haluan saada sen luettua, sillä kirjastosta saadut uutuudet odottavat Potterin ohella.

Miten teidän marraskuunne sujuu?

Kommentit